ellen jakaa vipeltävien kiinalaisten sekä paikallisen neitosen kanssa. Janne ja minä sen sijaan saimme tänään tutustua, joskin hyvin lyhyesti, uuten asuintoveriimme. Tuttavuus jäi hieman katkeransuloiseksi , sillä mistään maailman iloisimmasta kohtaamisesta ei ollut kyse. Olimme juuri saaneet inspiraatiota siivota asunnon kuntoon ja kesken puuhien tulee uusi asukkaamme Ines hyvinkin lyhyesti moikkaamaan ja toteamaan että voimmeko olla hiljempaa, kuulemma tentti tulossa. Ja tuttavuuden tekeminen jäi hyvinkin pitkälti tähän, elikkäs parempaa tutustumista ja hieman positiivisempaa kohtaamista odottaessa. Mutta uuden asukkaamme lisäksi onneksi asuntomme viihtyvyyttä lisää myös aikaisemmalta Tuta - vaihtarilta paikalla jääneet kaiuttimet jotka otimme varastosta parempaan käyttöön, joka tosin ei ole omiaan lisäämään luottamusta hiljaisesta lukuympäristösta. Olemme myös Jannen kanssa investoineen Kahvinkeittimeen asuntoomme joten arkirutiineihin kuuluvasta aamukahvista ei ole tarvinnut luopua edes jylhässä Itävallassa. Kapfenbergin vihreät maisemat herättivät myös sisäinen Whiskysieppomme, joten pakkohan se pullo oli kaupasta parempaan talteen poimia. Sivuvaikutuksena Janne on päässyt uudelleen kosketuksiin äänenmurroksensa kanssa viskiä juotuaan ja seksikäs basso tulee hyvin syvältä jostain...
Koti-ikävää hoidettiin perinteisesti perunamuusia tehdessä, luonnollisesti perinteisillä välineillä.
Istuntojen mukavuutta lisätäksemme päätimme lisätä seinille hieman kuvia itsestämme, vaikka epäilyjä on herännyt, photoshoppia ei ole käytetty.Oman asuntomme lisäksi asuntolamme on varustettu erilaisilla viihtyvyyttä lisäävillä tiloilla. Näistä kovassa käytössä on muun muassa kuntosali, joka erinomaisesti kehittää lihasvoiman lisäksi myös käyttäjien mielikuvista sillä varustus on hieman puutteellinen ja alkukantainen. Mutta luovalla ajattelulla ja kovalla ymmärryksellä homma toimii kuin kotosuomessa konsanaan. Ajanviettoon on myös tarkoitettu yhteishuone, jonka varusteisiin kuuluu muun muassa telkkari "satelliittikanavilla", pingispöytä. pöytäfutis sekä luonnollisesti kalja-automaatti. Aikaa tulee mukavasti vietettyä pelaamalla jo legendaksi muodustuneita Suomi vs. Kolumbia pingis otteluita, joita Suomi tällä hetkellä dominoi ylväästi 2 - 0. On myös ilmennyt pöytäfutikseen kaksi eri koulukuntaa eli pelejä pelataan suomalaisilla tai paikallisilla säännöillä. Suomalaiset luonnollisesti paljon paremmat, ei sääntöjä, hirvee vauhti ja pallo lentää pisin seiniä, kattoja ja paikalliset ajattelee "mitä vittua noi Suomalaiset oikeen tekee" vaihtoehtoisesti pelataan järkevästi paikallisten säännöillä, joilla tosin härmäläiset häviävät koko lailla pahasti. Mutta kyllä täältä suosta vielä noustaan kuin Mika Myllylä konsanaan.
Kolumbialaisista puheen ollen on aika päivän moraalisen saarnan. On ollut porukalla hieman ihmettelemistä kun muutaman päivän välein Kolumbialaiset yhdessä tuumiin reissaavat Graziin suuntanaan paikallinen yliopisto ja vierailun syynä plasman luovutus. Siis poijjaat menevät luovuttamaan valkosolujaan pois kohtuullista 25€ korvausta vastaan. Ja tämä siis jotta olisi varaa syödä (tai enemmin juoda) eikä niinkään omasta hyväntahtoisesta mielestä. Vielä kun kyseisen reissun yhdistää illalla oleviin bileisiin on terveellisen elämän ainekset kasassa. Eli muistakaa seuraavalla kerralla tukia käyttäessänne kiittää Kelaa, kela kun pitää meistä pienistä opiskelijoista huolta niin monella tasolla. Näkyyhän se siellä työskentelevien naisten aina ah niin elämänmyönteisestä, positiivisesta sekä hymyilevästä palvelusta.Mutta mukavamman asumisen lisäksi Kapfenbergissä odotti myös koulu ja uusi lukukausi. Koulu on siedettävän 5min kävelymatkan päässä asunnoista joten junaa ei onneksi tässä tapauksessa tarvita. Etukäteen kurssitarjontaki0n vaikutti oikein hyvältä ja tuta-touhuihin sopivalta, mutta mitenkäs kävikään...Ensimmäisen päivän orientaatio meni mukavasti, juotiin viiniä, nähtiin muut vaihtarit, joita Kapfenbergissä kaikkiaan kokonaiset 12. Näistä kahdestatoista on hyvin helposti erotettavissa kolme kielellistä sekä kulttuurellista ryhmää eli härmäläiset, latinot sekä aasian duo. Eli yhteensä 4 Suomalaista, 6 espanjan kielistä persoonaa vaihtelevista maista sekä erottamaton kaksikko Taiwanista. Päästiin jopa opettajan ja itsemme yllätykseksi heti tunneille kesken orientaation, kyseessä "tekninen projekti" - kurssin ensimmäinen luento ja odotuksen sekalaiset. Kaikki toiveet, usko, osaaminen ja haaveet murskattiin kyllä heti kurssin aluksi. Kyseinen "tekninen" kun täällä näköjään meinaa "koodaa oma serveri, tee kahvikupista kosketusnäyttö tai kehitä intranet ..." eli korkemman luokan IT-osaamista oltaisi vaadittu. Mutta luovuttamatta hommasimme itellemme tietoa että eräällä opettajalla olisi business aiheita saatavilla, noh, viikko koitettiin saada kaveria kiinni noin fyysisesti ja maililla mutta haaveeksi jäi, joten lannistumatta oma aihe keksittiin ja onnistuneesti se esitettiinkin. Oli vaan mielenkiintoista kun kymmenestä muusta esitelmän aiheesti ei ymmärtänyt muuta kuin esittelijöiden nimet.
Varsinainen orientaation jälkeinen lukukaisi alkoi tyylikäästi myöhästymällä ekalta tunnilta, liekö edellisillan pippaloilla ja 80% Strohilla vaikutusta, lisäksi pääsimme kokeilemaan paikallista erikoisuutta eli Glühweinia, joka noni lyhyesti on punaviiniä, Storhia, teetä, sokeria yms. tavaraa kaapista sekoitettuna ja keitettynä. Maku on hieman glögimainen ja humala koko lailla taattu. Aikaisemman projektikurssin lisäksi hieman lisähaastetta elämään toi kurssi "New Automobile electric drives" jonka piti sisältää tietoa uusista autojen sähkömoottoreista ja käyttövoimasta, mutta jälleen kerran karvas pettymys odotti vaihtarijoukkoamme. Kyseessä oli kurssi "Masters of Advanced Electrical Engineering" - koulutusohjelman opiskelijoille. Eli matikkaa, matikkaa, sähköfysiikkaa ja vielä korkeampaa matikkaa. Hyvinkin pian tajusimme olleemme väärässä paikassa ja kurssi jäi ikäväksi muistoksi. Hieman toista ääripäätä edustaa kurssimmen "Language of Meetings", joka sekin hieman poikkesi esitellystä. Luulimme menevämme kokoustaitoja hiovalle kurssille, mutta kyseessä on todellisuudessa englannin 2 kurssi paikallisille, jota vetää pyöriäisiä imitoiva jenkki. Tämä nainen tykkää tarjoja struudelia ja lukea vuorotellen ääneen materiaalia. Koska paikallisten englannin taso ei ole kovinkaan korkealla, koko lailla touhu oli kuin ala-asteelta ja englannin taso samaa, mutta pisteiden tarpeessa kaikki menee, todennäköisesti tylsää ei tule olemaan. Tosin Janne sai hyvinkin nopeasti tarpeeksi veistä heiluttelevasta opettajastamme joka aiheuttaa poloiselle painajaisia vielä kauas eteenpäin ja Janne toivoo vielä tänäkin päivänä voivansa unohtaa koskaan olleensa kyseisellä kurssilla.
Muutama kuva asuntolastamme sekä maisemat, jotka saavat ihmiset pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä elämästään, kuten "Pitäiskö ottaa vaatteet pois ja kirmata alasti vuorille"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti