maanantai 1. helmikuuta 2010

ja matka jatkuu...

Pieni epävarmuus matkustamisessa on aina pientä plussaa. Hotellista lähdettäessä tiedossa oli U-Bahnin numero ja suunta. Eikös sitten päädytty väärälle juna-asemalle. Siinä oli paikallisilla hauskaa kattomista kun 3 suomalaistaon monttu auki ja ihmettelee mikä näistä junista menee Graziin. No oikeelle asemalle ei ollut matkaa ku 4 pysäkin verran ja ehdittiin sopivasti ostaa liput ja junakin löytyi helpolla. Istumapaikkoja ei ollut merkitty erikseen ja muutamalla paikallisella taisi palaa käämit kun raahasin 2 metristä suksipussia kapeilla junankäytävillä. Juho sai naispuolisen konduktöörin vihat niskaan kun tämän kuuluttaessa junaan ohjeita Juho päättää vierestä huutaa ohjeit mulle ja Tonille. No paikat löydettiin ja kyllä ne maisemat vei mennessään. Täällä noitten "kukkuloiden" jyrkkyys on hieman toista mitä kotopuolessa.

Kiitos minun, meillä oli Grazissa vastassa Buddy, jonka tarkoitus on auttaa tulevia opiskelijoita tutustumaan paikkoihin ja paikallisiin käytäntöihin. Toni ja Juho eivät olleet "ehtineet" ilmottautumaan buddy-programmeen, mutta onneksi Iris, isänsä avustuksella, tuli hakemaan meidät juna-asemalta. Iris ei kuulemma ollut ajokunnossa...

Päästiin siis kivasti tälle meidän asuntolalle, josta Toni jo hieman mainitsi. Omassa huoneessani on vielä kohtalaisen vilponen, vaikkakin patteri puhisee täysillä, mutta ikkunan ja karmin väliin saa sormet työnnettyä, joten tämä kaipaa hieman sitä kuuluisaa "säätämistä"

Tonin huone taitaa tossa olla kaikista siisteimmillään koko vaihdon aikana...Meidän kerros on tosiaan piiiiiiiitkä...

Paikallinen kebab on reippaasti parempaa mitä Suomessa, täällä se tehdään lampaanlihasta ja on meinaa hyvää. Graz kaupunkina vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja eiköhän siihen pääse tutustumaan aika perinpohjin tässä ensimmäisen kuukauden aikana, jonka jälkeen on tosiaan tarkoitus siirtyä oikein opiskelemaan Kapfenbergiin. Junalla pamautettiinkin siitä jo läpi, ja niin no, mitä siitä voi sanoa...das ist klein...mutta se sitten aikanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti